Lisää ymmärrystä lukemiseen

24.02.2019

Mieleeni on jäänyt voimakkaana kokemus toisluokkalaisesta yleisopetuksen oppilaasta, jolle lukeminen oli todella haastavaa. Hän oli sinnikkäästi harjoitellut kirjainten nimiä, äänteiden yhdistämistä ja sanojen muodostamista. Hän luki hitaasti lauseita ääneen, muttei ymmärtänyt sanaakaan lukemastaan. Luettuaan lauseen "Pallo putosi pojan kädestä ja vieri vinhaa vauhtia veteen", ei edes satukirjan tarinaa tukeva kuvitus auttanut hahmottamaan tapahtunutta. Lukeminen teknisenä suorituksena vei häneltä kaiken huomion. Kun sitten poimimme lauseesta sanat poika, pallo, vieri ja vesi, yhdisti hän nopeasti asiat toisiinsa kuvaa apuna käyttäen.


Lukutaito

Lukeminen prosessina on monitasoinen tapahtumasarja, jota harvoin luokan kanssa työskennellessä tulee ajatelleeksi. Laadukkaan varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen ansiosta yhä suurempi osa lapsista osaa jo lukea kouluun tullessaan tai on vähintäänkin kiinnostunut lukemaan oppimisesta.
     Lukutaitoa tarvitaan oppimisen välineenä. Hyväkään tekninen lukutaito ei kuitenkaan yksin riitä hyödyn saamiseksi tästä uudesta taidosta. Lapsen on pystyttävä ymmärtämään lukemansa tekstin sisältö ja osattava ilmaista lukemaansa sanallisesti, joko luetusta keskustellen tai kirjoittaen. Myöhempinä kouluvuosina kykyä ymmärtää, tiivistää ja painaa mieleen lukemansa tarvitaan yhä enemmän reaaliaineiden opiskelussa. Harva lapsi tai nuori kuitenkaan oppii näitä taitoja itsestään, mutta hyvällä ohjauksella omaksuu erilaisia strategioita kohtuullisen helposti.
     Lukemisen tasot voidaan jakaa karkeasti kolmeen tarkastelemalla lukijan aktiivisen pohdinnan määrää. Pinnallisella, toistavalla tasolla lukija painaa mieleensä lähinnä tekstin keskeisiä asiasisältöjä. Päättelevällä tasolla lukija puolestaan keskittyy tekstin sanomaan tekemällä päätelmiä ja arvioimalla tekstiä eri näkökulmista. Hän pystyy pohtimaan myös tekstin osien välisiä suhteita ja tekemään johtopäätöksiä. Syvällisellä, arvioivalla tasolla lukija muodostaa aiempien tietojensa ja lukemansa pohjalta uusia johtopäätöksiä ja mielipiteitä


Lukemisen tason arviointi

Lukutaitoa on tutkittu paljon ja lukemisen tason arviointia varten on kehitelty runsaasti testimateriaalia, diagnostista, soveltavaa ja standardoitua. Äidinkielen opettajanoppaissa on jonkin verran seulovia testejä, tarkempaa arviointia varten kannattaa kuitenkin käyttää lisätestejä. Luokan- ja erityisopettajien käyttöön suunnitellut Armi - Luku- ja kirjoitustaidon arviointimateriaalit 1 ja 2 (Marja-Kristiina Lerkkanen, Anna-Maija Poikkeus ja Ritva Ketonen, SanomaPro) sisältävät monipuolisen alku-, väli- ja kevätarvioinnin kahdelle ensimmäiselle vuosiluokalle.
     Armi-testin osa-alueita ovat kielellisen ymmärtämisen taidot, kielellinen tietoisuus, luku- ja kirjoitustaito, työskentely ja motivaatio, tarkkaavaisuus, nimeäminen ja muisti.
     Monissa kouluissa ja kunnissa tehdään vuosittain oppilaille standardoitu Ala-asteen lukutesti ALLU (Johanna Lindeman, Turun yliopisto), jonka avulla saadaan seulottua oppilaiden lukemisvaikeuksia sekä arvioitua lukemisen sujuvuuden ja luetun ymmärtämisen tasoa. ALLU-testin avulla voidaan tunnistaa ne oppilaat, joilla on lukivaikeuksia, seurata vuosittain oppilaiden lukutaidon kehittymistä ja todentaa kuntouttavan opetuksen pitkäaikaisvaikutuksia. Testistöön kuuluvat käyttäjän käsikirja, tekniset tiedot -kirja sekä testikansio.


Lukutaidon harjoittelu ja vahvistaminen
Kaikenlainen kuullun ja luetun ymmärtämistä, sisäistämistä ja muistamista vahvistava harjoittelu on hyväksi kaikilla luokka-asteilla. Lukemisen haasteelliseksi kokevalle oppilaalle työskentely omille taidoille sopivalla tasolla on edellytys kehittymiselle, joten arviointiin kannattaa käyttää riittävästi aikaa. Ennen yksittäisen oppilaan harjoituskokonaisuuden valintaa on selvitettävä, johtuvatko vaikeudet lukihäiriöstä, hahmottamisvaikeudesta, toiminnanohjauksesta, sanavaraston suppeudesta, tarkkaavuudesta, jännittämisestä tai jostakin muusta. Myös luokassa yhdessä luettavien tekstien sisältöön ja sanastoon kannattaa kiinnittää huomiota ja keskustella luokan kanssa tasapuolisesti tieto- ja kertomusteksteistä sekä niiden herättämistä ajatuksista.

Tehokasta ja mielenkiintoista harjoitusmateriaalia

Meillä kaikilla on omaan opetustyyliimme parhaiten sopivat tavat vahvistaa oppilaidemme taitoja. Luetun ymmärtämisen harjoittelussa omiksi suosikeikseni ovat nousseet seuraavat materiaalit:

Kummi 5: Aikamatkalla - sujuvan lukemisen ja oikeinkirjoituksen harjoitusohjelma (Nina Kultti-Lavikainen, Johanna Katajamäki, Tuija Aro & Mikko Aro, NMI) keskittyy lukivaikeuksien kanssa kamppailevien lasten kuntouttamiseen. Materiaalipaketti sisältää kehyskertomuksen, opettajan oppaan, arviointi- ja seuranta-testistön, monistettavan harjoitusmateriaalin kotitehtävineen sekä lukipassin. Aikamatkan tavoitteina ovat lukemisen ja nimeämisen sujuvoituminen, oikeinkirjoituksen parantuminen, luku- ja kirjoitusinnon herättäminen sekä itseluottamuksen vahvistuminen. Oman kokemukseni mukaan materiaali sopii parhaiten 1.- 5. -luokkalaisille, sekä yksilö- että pienryhmäopetukseen. Jakson jälkeen kaikkien oppilaiden lukunopeus on kasvanut, virheet vähentyneet ja he ovat itse oppineet korjaamaan virheet kirjoituksistaan.

Kummi 1: Luetun ymmärtämisen teoriaa ja harjoituksia (Tuija Aro, NMI) puolestaan on suunnattu eri-ikäisille lapsille ja nuorille heidän lukemisen strategioidensa kehittämiseksi ja vahvistamiseksi. Kirjassa on hyvät monistepohjat ja selkeät ohjeet opettajalle. Harjoitusten tavoitteena on opettaa aktiivista suhtautumista käsiteltävään tekstiin ryhmätöitä ja yhteistä pohdintaa hyödyntäen. Itse olen käyttänyt materiaalia 1.- 8. -luokkalaisten yksityisoppilaiden sekä myös pienryhmien ja yleisopetusluokkien kanssa. Harjoitusten myötä oppilaat ovat oppineet löytämään tekstistä tärkeimmät asiat, tekemään tiivistelmiä sisällöstä ja kirjoittamaan esseetyyppisiä selostuksia käsiteltävänä olevista teksteistä.

SUhAus - Seikkailu Uhka Autiosaarella: Luetun ymmärtämisen kehittäminen (Marja Vauras, OTUK) on tarkoitettu puhtaasti luetun ymmärtämisen taitojen harjoitteluun. Se on ensisijaisesti kehitelty 3.-6. luokkien oppilaille, mutta soveltuu yhtä hyvin riittävän teknisen lukutaidon omaaville alkuopetuksen oppilaille ja myös niille 7.-10. - luokkalaisille, joilla on haasteita lukemansa tekstin kanssa työskentelyssä. Materiaali on erittäin monipuolinen ja harjoitukset on suunniteltu siten, että ne mahdollisimman hyvin motivoivat yhdessä oivaltamiseen ja haluun mielekkäästi saavuttaa lukustrategioille asetettuja tavoitteita.
SUhAus johdattaa seikkailukertomuksen avulla lukemisen saloihin. Materiaali painottaa lukemisen avaintaitojen hallintaa: aiemman tiedon käyttöä, pääasioiden tunnistamista, asioiden yhdistämistä, ymmärtämisen valvontaa ja asioiden tiivistämistä. Ohjelmaan kuuluvat opettajan kirja, tehtäväkansio, oppilaiden seikkailukirja, sarjakuvakortit, kartat ja viisi seikkailukirjaa. Kirjoja on mahdollista tilata lisää.


Tarina vie mukanaan

Opettajan kirjassa on kattava teoriaosuus lukemisen strategioista, lukutaidon arvioinnista, ohjauksesta, oppimisen tavoitteista ja erilaisten menetelmien käytöstä. Tuntikohtaiset ohjeet ovat yksityiskohtaiset ja helposti seurattavat. Tehtäväkirjan oppilaalle monistettava materiaali on huolellisesti valittua, sisältäen monipuolisia ja vaihtelevia tehtäviä motivaation ylläpitämiseksi. Luettava seikkailukirja on 87-sivuinen, A6-kokoinen oikea kirja, jonka tekstikoko ja rivivälit ovat sopivat monentasoisille lukijoille. Itse tarina vie mukanaan ainakin 2.-6.-luokkalaiset välittömästi. Moni oppilas on halunnut lukea kirjan kerralla loppuun, mutta lukujen välillä tehtävät harjoitukset ovat olleet ihan yhtä mielenkiintoisia. Eri-ikäisten oppilaiden mielestä yhdessä ratkaistavat tehtävät ovat olleet kaikkein hauskimpia.
     Materiaalia on mukava käyttää nimenomaan sen vaihtelevuuden vuoksi. Erilaisia toimintatapoja on runsaasti ja tähänastisten kokemusten mukaan kaikki käyttäjät ovat tehneet harjoituksia todella intensiivisesti. Joskus olemme työskennelleet kaksikin tuntia yhteen menoon, ajankulua huomaamatta. Olen toistaiseksi käyttänyt materiaalia 2.-8.-luokkalaisten kanssa hyvällä menestyksellä ja käyttänyt ohjelman mukaisia harjoitusstrategioita oppilaiden kanssa reaaliaineiden opetuksessa.

"Hei, onks tästä tehty leffaa? Mä vaan ajattelin että olis kiinnostavaa nähdä se."

Merkittävimmäksi onnistumisen edellytykseksi nousee näidenkin materiaalien kohdalla lapsen oma halu oppia ja kehittyä. Motivointi hyvällä materiaalilla on helppoa, mutta yhtä lailla hänen on ymmärrettävä harjoittelun tuloksena saavutettava hyöty, jotta pitkäkestoinen ja intensiivinen opettelu tuntuu mielekkäältä. Onnistumisen kokemukset, kavereiden kannustus ja opettajan antava positiivinen palaute lisäävät harjoitteluintoa. Kokemukseni mukaan työskentely pareittain ja pienessä ryhmässä on monin verroin motivoivampaa kuin opiskelu vain opettajan kanssa tai yhteisharjoittelu koko luokan kanssa.


Vinkit käyttöön

Esitellyt materiaalit sopivat luokan-, erityis- ja s2-opettajille sekä lasten kanssa toimiville psykologeille ja eri alojen terapeuteille. Niitä voi soveltaen käyttää yksittäisen oppilaan, pienryhmän ja yleisopetuksen luokan taitojen arvioimiseksi ja vahvistamiseksi.


Lisätietoa materiaaleista löytyy seuraavista osoitteista:

  • Niilo Mäki Instituutti www.nmi.fi (Kummi 1 ja 5)
  • Oppimistutkimuksen keskus www.otuk.utu.fi (SUhAus)
  • SanomaPro www.sanomapro.fi (Armi 1 ja 2)
  • Turun yliopisto www.utu.fi (Allu)

Kirjoitukseni on julkaistu artikkelina Luokanopettaja-lehdessä 3/15.
Tekstissä on hyödynnetty mainittujen materiaalipakettien teoriaosuuksia.